Alkoholin väärinkäyttö on yksi yleisimmistä työnantajan käyttämistä syistä irtisanoa työsopimus. Hovioikeuden mukaan työnantajalla oli oikeus irtisanoa toimistosihteerinsä, joka oli työpaikallaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Sihteerillä oli taustalla jo kaksi varoitusta ja aiemmin tehty hoitoonohjaus.
Yleisemmin alkoholin väärinkäyttö ilmenee luvattomina poissaoloina ja päihtyneenä tai krapulaisena olemisena työpaikalla. Yksi tuoreimmista ratkaisuista on Helsingin hovioikeuden 17. kesäkuuta 2020 antama, ei vielä lainvoimainen tuomio (dnro S 18/964), jossa viitataan moniin aikaisempiin oikeustapauksiin. Tuomiossa tuli esille monia olennaisia seikkoja, jotka täytyy ottaa huomioon irtisanomisen laillisuutta arvioidessa.
Kyseisessä tapauksessa yliopiston toimistosihteeri oli ollut 17. tammikuuta 2014 ilman työnantajan lupaa poissa työstä aamupäivän. Tämän jälkeen hän oli samana päivänä alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikalla.
Pääsääntöisesti työnantajan on varoitettava työntekijää ennen irtisanomista.
Työnantajalla on ollut oikeus irtisanoa työntekijä kokonaisarvioinnin perustella, kun otetaan huomioon työntekijälle aiemmin annetut varoitukset. Työnantajalle ei myöskään ollut syntynyt vakiintunutta käytäntöä, jonka mukaan hoitoonohjaukseen sisältyvät toimenpiteet tulisi ennen työsopimuksen irtisanomista saattaa loppuun.
Pääsääntöisesti työnantajan on varoitettava työntekijää ennen irtisanomista. Näin työntekijä saa mahdollisuuden korjata menettelyään. Irtisanomiskynnystä madaltavat aikaisemmat varoitukset, joilla on ajallinen ja asiallinen yhteys. Lisäksi hoitoonohjaus voidaan joissakin tapauksissa tulkita varoitukseksi. Työpaikan vakiintuneella käytännöllä on siten olennainen merkitys.
Työnantajalla on näyttövelvollisuus työntekijän päihtymyksestä.
Hoidossa oleminen ei välttämättä estä irtisanomista, mikäli työntekijä sen aikana laiminlyö velvollisuuksiaan. Hoito-ohjelmaa ei tarvitse tällöin saattaa loppuun. On kuitenkin muistettava, että työnantajalla on näyttövelvollisuus työntekijän päihtymyksestä.
Lue lisää: Lakimies vastaa: Mitä tarkoittaa varoituksen asiallinen yhteys?
Työnantajalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta vaatia puhalluskoetta tai verikoetta, eikä työntekijällä ole velvollisuutta suostua niihin. Työnantajalla on kuitenkin oikeus estää ja kieltää jo epäilyn perusteella työnteko työturvallisuuteen vedoten.
Yleensä päihtymys voidaan näyttää toteen todistajien kertomuksilla. Alkoholitesteistä on pyritty säätämään lain tasolla, mutta tässä ei ole onnistuttu. Lailla säätäminen selkeyttäisi tilannetta.
Oleellisia seikkoja arvioinnissa ovat lisäksi työntekijän työtehtävät ja asema organisaatiossa sekä työnantajan toimiala. Muun muassa ravintola-, kuljetus-, hoito- tai palvelualalla suhtaudutaan ankarasti, jos työntekijä esiintyy työpaikalla päihtyneenä.
Irtisanomiskynnys saattaa olla hyvin matala, mikä voi johtaa työntekijän kannalta kohtuuttomiin tilanteisiin.
Irtisanomiskynnys saattaa olla hyvin matala, mikä voi johtaa työntekijän kannalta kohtuuttomiin tilanteisiin. Erityisesti hoitoalalla potilasturvallisuuden vaarantuminen johtaa helposti irtisanomiseen tai ääritapauksessa jopa työsopimuksen purkamiseen. Myös vaarallisissa töissä, kuten räjäytystöissä, alkoholiin suhtaudutaan ankarasti.
Työnantaja ei voi kuitenkaan omilla säännöillään tai ohjeillaan alentaa irtisanomiskynnystä, vaan se arvioidaan aina työsopimuslain irtisanomista koskevilla yleislausekkeilla. Kokonaisarvioinnissa säännöillä ja ohjeilla tosin saattaa olla merkitystä pohdittaessa muun muassa sitä, noudatetaanko niitä tasavertaisesti.
Lue lisää: Lakimies vastaa: Mitä tarkoittaa varoituksen asiallinen yhteys?
Edellä mainitussa hovioikeuden tuomiossa oli kyse niin sanotusta normaalityöntekijästä normaalilla toimialalla, joten arviointi ei ollut yhtä ankaraa kuin erityisaloilla. Työntekijä ei myöskään ollut vaarantanut työturvallisuutta. Häntä ei ollut puhallutettu, vaan päihtymyksen toteaminen perustui todistajien kertomuksiin. Hänellä oli kuitenkin kaksi varoitusta taustalla sekä aiemmin tehty hoitoonohjaus, mitkä oikeuttivat irtisanomiseen.
Hovioikeuden tuomio on linjassa vallitsevan oikeuskäytännön kanssa. Myös käräjäoikeus oli päätynyt samaan lopputulokseen. Oikeuskäytäntö on vakiintunutta alkoholin väärinkäyttötapauksissa.
Lue lisää: finlex.fi